Teetkö töitä yrityksessä, jolla on kuluttaja-asiakkaita? Tilaavatko asiakkaasi sinulta esimerkiksi remontteja kodin tiloihin? Huolehditko asiakkaasi lumi- ja auraushommista? Onko toimialaasi tehdä siivouksia asiakkaidesi kotona. Jos joku seikka kolahti, seuraavasta tekstistä on varmasti sinulle hyötyä, jotta voit palvella asiakkaitasi entistäkin paremmin. Tässä blogissa käsittelyssä kotitalousvähennys ja sen hyödyntäminen.
Lupaus rehellisyydestä
Kotitalousvähennyksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on kitkeä pois harmaan talouden toimintaa Suomessa. Tiedottamalla asiakkaitasi siitä, että sinun yrityksesi tekemästä työstä on mahdollisuus saada kotitalousvähennystä, tulet samalla kertoneeksi, että yrityksesi toiminta on laillista ja verotuksellisesti kaikki asiat ovat kuten pitääkin.
Yritykset, jotka kuuluvat ennakkoperintärekisteriin, tuovat tuloveroa suomeen. Lisäksi tavoitteena on lisätä ja kasvattaa työllisyyttä, ja siten saavuttaa yhteiskunnallista hyötyä.
Kotitalousvähennys myyntivalttina
Yritys, jonka työsuoritteista voidaan hakea verovähennystä, tulee olla kirjattuna ennakkoperintärekisterissä. Asian voi helposti kuka tahansa tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta, osoitteesta www.ytj.fi.
Myös kevytyrittäjät voivat toimia isomman, ennakkoperintärekisteriin kuuluvan organisaation alla, joten kotitalousvähennyksen mahdollisuus on hyvä selvittää ennen kaupantekoa.
Mahdollisuus kotitalousvähennykseen voi olla ratkaiseva seikka kaupan syntymisen kannalta, joten yrittäjä: muistathan hyödyntää tämän mahdollisuuden.
Erityisesti, jos ostoksen lopullinen hinta on kuluttajaostokseksi suuri, voi ostopäätökseen vaikuttaa positiivisesti asiakkaalle siitä tuleva verovähennys.
Laadukasta ja asiantuntevaa palvelua tarjoava yrittäjä osaa kertoa, kuinka paljon kotitalousvähennystä maksetusta työstä on mahdollista saada ja kuinka asiakas veroilmoituksen maksamastaan työsuoritteesta voi tehdä.
Esimerkiksi Easoftissa kotitalousvähennyksen määrä on mahdollista saada näkyviin tarjousvaiheessa tai laskulle.
Mikä on kotitalousvähennys?
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen verovähennys, jonka voit hakea muun muassa omaan kotiin tai loma-asuntoon tehdyistä remontti- ja kunnostustöistä. Esimerkiksi keittiön ja kylppärin rempat ovat usein iso yksittäinen kuluerä, joten kotitalousvähennystä hyödyntämällä asiakkaalla on mahdollisuus saada hitusen rahaa takaisinpäin.
Olennaista on, että vähennys lasketaan aina tehdystä työstä, ei materiaali- tai matkakuluista.
Asuminen tai oma käyttö kyseiseen kiinteistöön riittää perusteeksi vähennyksen hakemiselle. On hyvä muistaa, että saadakseen kotitalousvähennyksen, asuntoa ei tarvitse omistaa. Vuokra-asunnossa teetetyt perusparannustyöt ovat ihan yhtälailla vähennyskelpoisia, kuin sekin että omistat itse asunnon. Vuokralaisen on kuitenkin syytä aina keskustella vuokranantajan kanssa, että remppahommat ovat hänellekin ok.
Kotitalousvähennyksen saa myös monista muista teetetyistä töistä, jotka kuuluvat normaaliin kodin ylläpitoon ja hoitamiseen. Esimerkiksi asunnon siivous, lumi- ja auraustyöt, pihanhoito ja turvalukon asennus. Lisäksi vähennyskelpoisia ovat erilaiset hoito- ja hoivapalvelut.
Verottajan määritelmän mukaan tavanomaisen kotitaloustyön siten, että “ tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota tehdään yleisesti kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.”
Kattavamman listan voit käydä tsekkaamassa verottajan sivustolta, jossa on mainioisti haivainnollistettu, mistä työstä voit saada vähennyksen ja mistä et: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/taulukko_kysytyimmista_kotitalousvahenn2/
Kotitalousvähennyksen voit saada myös, jos olet teettänyt vähennyskelpoisia töitä omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien asuntoon. Omien lasten tai lastenlasten asuntoihin teetetty työ on rajattu kotitalousvähennyksen ulkopuolelle. Tässä tapauksissa ei työn hinta ole vähennyskelpoista, ellei itse vähennyksen saajana asu kyseisessä kiinteistössä itsekin.
Vähennys voidaan myöntää myös kuolinpesälle, jos vainaja on elinaikanaan ehtinyt työstä sopia ja maksaa. Tällaisessa tapauksessa vähennys kohdistetaan kuolinvuoden verotukseen.
Kotitalousvähennyksen määrä
Kotitalousvähennyksen suuruus on 1.1.2020 alkaen maksimissaan 2250€. Omavastuu pysyi ennallaan, ja se on kiinteä 100 euroa per vuosi.
Nyt alkaneen vuoden alusta kotitalousvähennys hieman pieneni. Viime vuonna suurin mahdollinen vähennys oli 2500 euroa. Samassa yhteydessä myös työnosuuden korvausprosentti aleni.
Vähennys huomioidaan sen vuoden verotuksessa, jolloin palkka tai korvaus työsuoritteesta on maksettu.
Kotitalousvähennykseen lasketaan siis 40% maksetun työn osuudesta. Vähennys koskee nimenomaan tehtyä työtä, ei materiaalia tai matkoja. Esimerkiksi tehdyn työn hinta tulee olemaan 1000€, kotitalousvähennyksen osuus on silloin 400€ ja omavastuu (100€) vähentämisen jälkeen, saat verovähennystä 300€.
Jos korvattava summa jää alle omavastuun, ei luonnollisesti rahaa takaisinpäin ole tulossa. Kotitalousvähennys tehdään ansio-/pääomatuloista. Jos näitä tuloja ei ole tai tulot ovat pienet, eikä verotusta ole juurikaan, ei tätä vähennystään voi silloin saada.
Avioparit voivat keskenään katsoa, hakevatko he korvausta yhdessä vai erikseen. Jos vähennyksen maksimiraja ei ylity, kannattaa verovähennys hakea vain toiselle osapuolelle. Silloin omavastuutakaan ei tarvitse maksaa kuin kerran. Jos maksimikorvaussumma ylittyy, peritään omavastuu myös puolisolta, riippumatta siitä onko hän hakenut vähennystä vai ei. Yhteensä puolisot voivat siis saada vähennystä 4500€.
Kotitalousvähennystä ei kuitenkaan voi saada samasta työsuoritteesta, johon maksetaan esimerkiksi valtion tai muun julkisyhteisön maksamaa korjausavustusta. Esimerkiksi kodin muutos- ja parannustyöt liikuntarajoitteiden vuoksi.
Milloin et voi saada kotitalousvähennystä?
Sijoitusasunnot sekä uudisrakentaminen eivät kuulu vähennykseen oikeuttaviin kustannuksiin. Lisäksi mahdolliset täydennys- ja lisärakentamiset verrastetaan uudisrakentamiseen ja siten ne ovat poissuljettuina myös. Itse tehdylle työlle ei myöskään ole mahdollisuutta hakea kotitalousvähennystä.
Asunto-osakeyhtiöt eivät voi saada kotitalousvähennystä, koska remontista päättää yhtiö ja remonttikustannukset maksetaan vastikkeilla.
Osakas voi kuitenkin henkilökohtaisesti saada kotitalousvähennyksen remontti- ja saneeraustöistä, jotka eivät kuulu yhtiön hoidettavaksi.
Jos asukas haluaa teettää lisäremonttia asunto-osakeyhtiön tekemän remontin ohella, voi hän itselle maksettaviksi tulevista lisäkustannuksista hakea kotitalousvähennystä.
Esimerkiksi, kun taloyhtiössä tehdään putkiremontti on asukkaan mahdollista teettää samalla urakoitsijalla saman remontin yhteydessä laajempi kylpyhuoneen perusparannustyö. Kotitalousvähennystä voi tässä tapauksessa hakea niistä remontin aikana tulleista työkustannuksista, jotka eivät kuulu taloyhtiön maksuvastuuseen.
Kotitalousvähennyksestä ilmoittaminen
Kotitalousvähennyksen hakemiseen on olemassa kolme erilaista toimintatapaa:
- Voit ilmoittaa kotitalousvähennyksen tiedot suoraan verokortille. Jos samalla tilaat uuden verokortin, mahdollisesti veroprosentti loppuvuodeksi pienenee.
- Voit ilmoittaa tarvittavat tiedot veroilmoituksessa, joko OmaVerossa tai esitäytetyssä veroilmoituksessa, joka keväisin postilaatikkoon kolahtaa.
- Vaihtoehtoisesti voit hakea kotitalousvähennystä palkka.fi:ssä, jos olet itse palkannut työntekijän ja hoidat palkka-asiat kyseisen portaalin kautta.
Kotitalousvähennyksen suosio kasvaa
Helsingin sanomien artikkelissa (https://www.hs.fi/talous/art-2000006369835.html) kerrottiin, että vuonna 2017 valtio maksoi kotitalousvähennyksiä yhteensä 450 miljoonaa euroa, ja siitä 85% liittyi juurikin remonttikuluihin.
Kotitalousvähennyksen suosio Suomessa on hyvä ja sen tunnettavuus paranee kokoajan. Vähennyksen käyttäjistä kolmasosa kuuluu hyvätuloisiin, eli yli 55 000€ vuositasolla tienaavia. Mitä suurempia tuloluokkia, sitä suurempi käyttöprosentti kotitalousvähennyksellä on tutkitusti ollut.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu selvitystarve tukijärjestelmästä kotitalousvähennyksen rinnalle, jotta vastaavaa hyötyä voisi saada myös pienituloiset.
Tätä blogipostausta varten on ammennettu inspiraatiota ja etsitty tietoa verottajan sivuilta, vero.fi, jossa myös lisää infoa mikäli heräsi kysymyksiä.
