Työn turvallisuussuunnitelma urakoitsijalle – tavoitteena nolla työtapaturmaa

10.04.2023 | Blogi

Etusivu / Blogi / Työn turvallisuussuunnitelma urakoitsijalle – tavoitteena nolla työtapaturmaa

”Rakennusalan työturvallisuuden parantamisessa olennaista on se, että kaikilla toimijoilla on mahdollisimman yhdenmukaiset tavoitteet ja käytännöt.”

Työturvallisuus näkyy rakennusalalla hyvin konkreettisesti, sillä rakennuksilla sattuu ja tapahtuu. Työturvallisuudesta huolehtiminen on myös lain edessä jokaisen urakoitsijan velvollisuus. Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) on asiakirja, joka on luotu tukemaan työn turvallisuussuunnittelua asianmukaisesti, mutta toimii myös todisteena ristiriitatilanteissa.

Työn turvallisuussuunnitelma onkin oikein käytettynä merkittävä työkalu työtapaturmien ennaltaehkäisyssä ja työturvallisuuden parantamisessa. Kun sekä työnjohto että työntekijät käyvät systemaattisesti läpi työturvallisuuteen liittyviä näkökulmia ja turvallisuutta heikentävät tekijät pyritään poistamaan jo ennen kuin työmaa on aloitettu, valta osa työtapaturmista saadaan estettyä.

Työn turvallisuussuunnitelman täyttäminen tulee eteen kaikilla isoilla työmailla, mutta myös pienemmissä kohteissa esimerkiksi tilaaja saattaa vaatia TTS:n täyttämistä ennen työmaan aloittamista.

Tämän artikkelin sisältö:

Työturvallisuus on rakennusalan haaste ja mahdollisuus

Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja muistilistat auttavat poistamaan työn vaaroja

Mitä työn turvallisuussuunnitelma sisältää?

Miten tunnistaa työn vaarat?

Työturvallisuus on rakennusalan haaste ja mahdollisuus

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa yritykset erilaisiin toimiin työn turvallisuuden takaamiseksi. Työturvallisuuslain tarkoitus on turvata ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tämä tavoite pyritään täyttämään työympäristöä ja työolosuhteita parantamalla.

Rakennusala on poikkeuksellisen haasteellinen ala työturvallisuuden näkökulmasta. Työ on liikkuvaa, toimintaympäristö muuttuvaa ja monissa työvaiheessa ollaan tekemisissä suurten massojen ja energioiden kanssa. Varsinkin isoilla työmailla on usein myös monia eri urakoitsijoita samaan aikaan.

Turvallinen työympäristö on kaikkien etu. Suomessa on rakennusalalla tehty työturvallisuuden eteen hienoa työtä viime vuosikymmenien ja vuosien aikana. Rakennusalan johtajien ja esimiesten mukaan yksi merkittävimmistä syistä kehitykselle on asennemuutos.

Rakennustyömaiden riskit eivät tietenkään ole hävinneet mihinkään ja myös kehitettävää löytyy edelleen. Työ turvallisuuden takaamiseksi tuleekin olla jatkuvaa ja se koskee kaikkia yrityksiä, urakoitsijoita ja työmaalla työskenteleviä.

”Totuus on, että sattumat ovat seurausta sitä edeltävistä tapahtumista.”

Tavoitteena nolla työtapaturmaa?

Näetkö realistisena tavoitteena sen, että työtapaturmien määrä vuodessa olisi nolla? Vaikka sattumalla on aina osansa kaikessa, totuus on, että sattumat ovat seurausta sitä edeltävistä tapahtumista.

Nolla tapaturmaa on kunnianhimoinen, mutta realistinen tavoite. Rakennusteollisuuden onnistunut ”Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020” hanke työturvallisuuden parantamiseksi on tästä yksi vakuuttava todiste. Hankkeen tuloksista voit lukea tarkemmin TTL:n selvityksestä.

Nollan työtapaturman tavoite vaatii pitkäjänteistä työtä, suunnittelua ja yhteistyötä kaikkien ketjun eri osien välillä. Uuden ajattelun ja toimintamallien tulee ulottua johdosta jokaisen aliurakoitsijan kaikkiin työntekijöihin saakka.

Rakennusalan työturvallisuuden parantamisessa olennaista on se, että kaikilla toimijoilla on mahdollisimman yhdenmukaiset tavoitteet ja käytännöt. Onneksi tätä työtä ei tarvitse tehdä yksin, sillä hyväksi havaittuja käytäntöjä ja turvallisuussuunnittelua tukevia dokumenttipohjia jakamalla parhaat opit saadaan nopeammin käyttöön.

Vaikka kaikki kehitystyö vaatii jonkin panoksen, hyvän työturvallisuuden tavoitteleminen on yritykselle itse asiassa iso mahdollisuus. Työturvallisuutta parantavan työn ei tarvitse olla tuottavasta työstä pois – päinvastoin. Paremman suunnittelun ja uusien käytäntöjen luominen itseasiassa hyödyttää yritystä monin tavoin.

Työturvallisuutta kehittävä työ:

  • uudistaa ja tehostaa rakennustyömaan toimintaa
  • parantaa työmaan järjestystä ja lisää myös sitä kautta työn tehokkuutta ja mielekkyyttä
  • parantaa yrityksen julkista kuvaa
  • lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää tapaturmista ja sairauksista aiheutuvia kuluja merkittävästi.

Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja muistilistat auttavat poistamaan työn vaaroja

Rakennusalalla toimivan tulee tuntea omat velvollisuutensa työturvallisuuden osalta: päätoteuttajan ja aliurakoitsijanvastuut ovat osin erilaiset, mutta yhtä tärkeät kokonaisuuden kannalta.

Myös laki velvoittaa eri tahoja eri tavoin ja melko yksityiskohtaisesti. Näin onkin hyvä, sillä muuten työturvallisuus jää helposti vain puheeksi tai useat vaarat jäävät tunnistamatta.

Urakan tai rakennustyömaan päätoteuttajalla on erityinen vastuu koko työmaasta ja kaikista siellä työskentelevistä. Valtioneuvoston asetuksen (VNA 205/2009) mukaan päätoteuttajan on varmistettava, että kaikki yhteisellä työmaalla tehtävät työt suunnitellaan ennakkoon siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti. 

Asetus täsmentää velvoitetta siten, että päätoteuttajan on järjestelmällisesti tunnistettava työstä ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön erityiset vaaratekijät ja poistettava ne asianmukaisin toimenpitein. Turvallisuutta koskevat suunnitelmat on tehtävä kirjallisesti ja ne on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa.

Päätoteuttajan vastuulla on myös informaation kulku: kaikkien työmaalla työskentelevien on tunnettava juuri sen rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet.

Käytännössä päätoteuttaja luo työn turvallisuussuunnitelman (TTS) ja vaatii vastaavan asiakirjan luomista myös kaikilta urakoitsijoilta, jotka yhteisellä rakennustyömaalla toimivat. Työnjohto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. 

Jokainen yhteisellä työmaalla toimiva urakoitsija noudattaa päätoteuttajan antamia ohjeita ja lisäksi vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Urakoitsijan on myös huolehdittava siitä, ettei hänen toiminnastaan ole vaaraa muille työmaalla työskenteleville tai työmaan ulkopuolisille henkilöille.

Urakoitsijan velvollisuuteen sisältyy sekä omien työntekijöiden perehdytys työmaahan ja sen olosuhteisiin että vastuu työntekijöidensä käyttämien koneiden, laitteiden ja aineiden sekä työmenetelmien turvallisuudesta. Urakoitsija huolehtii myös tarpeellisista varoitusmerkinnöistä ja suojaustoimenpiteistä sekä turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden tiedottamisesta työntekijöilleen ja aliurakoitsijoilleen.

Mitä työn turvallisuussuunnitelma sisältää?

Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) tai vastaava turvallisuussuunnittelun sisältävä asiakirja (esim. tehtäväsuunnitelma) on lakisääteinen velvollisuus, jonka avulla poistetaan turvallisen työnteon esteitä. Turvallisen työskentelyn perustana on ennakointi. Tähän tarvitaan huolellista suunnittelua ja vaaratekijöiden poistamista tai rajaamista jo etukäteen.

Työn turvallisuussuunnitelma sisältää:

  • perustiedot urakasta ja sen toteuttajasta
  • tieto siitä, mitä töitä tai työvaiheita turvallisuussuunnitelma koskee
  • tieto siitä, ketkä työn vaaroille altistuvat
  • Tiedot vaaroja aiheuttavien töiden turvallisesta toteutuksesta eli mitä työssä tehdään, mitä vaaroja siihen sisältyy ja miten vaarat hallitaan.

Miten tunnistaa työn vaarat?

Rakennustyömaalla vaaroja ja riskejä terveydelle on monenlaisia ja niiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Turvallisuussuunnitelman merkitys onkin siinä, että se auttaa tunnistamaan ja poistamaan työn vaarat etukäteen. Mutta miten kaikki mahdolliset vaarat voi ottaa huomioon?

Turvallisuussuunnitelman teossa kannattaa käyttää apuna muistilistoja, jotka auttavat tarkastelemaan työn vaaroja monipuolisesti ja luomaan systemaattisesti työympäristöistä turvallisia. Työn turvallisuussuunnitelmaa täyttäessä kannattaa aina käyttää apuna listaa, johon on koottu eri tyyppisiä työn vaaroja. Lisäksi tietyn tyyppisille työmaille on omat muistilistansa työn suunnittelua varten.

Easoft on luonut kattavan kokoelman valmiita dokumenttipohjia, joista löytyy myös useita muistilistoja eri tyyppisten työmaiden vaarojen tunnistamisen ja poistamisen tueksi. Easoftilla on myös valmis työn turvallisuussuunnitelma (TTS), jossa on mukana kattava lista rakennustyömailla esiintyvistä vaaroista.

Turvallisuussuunnitelman teon lisäksi työnantajan on tarkkailtava työympäristöä jatkuvasti, tunnistaen työhön liittyviä vaaroja ja arvioitava niiden haitallisuutta työntekijöiden terveydelle. Jos riittävää asiantuntemusta tähän ei ole, on käytettävä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita kuten työterveyshuoltoa.

Yleisimmät työn vaarat

Terveysriskejä aiheuttavia tekijöitä on paljon ja ne ovat eri tyyppisiä. Osa terveysriskeistä on äkillisiä, osa taas pitkäkestoisen altistumisen tuloksena syntyneitä. Tyypillisiä esimerkkejä äkillisistä terveysriskeistä ovat tapaturmat ja pitkäaikaisista terveyshaitoista taas melu tai altistus erilaisille pölyille.

On muutama vaara, jotka aiheuttavat selvästi eniten haittoja, joten näihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jokaisella työmaalla.

Putoamiset ovat kaikkein yleisin äkillisen, vakavan tapaturman syy rakennustyömaalla ja erityisesti talonrakentamisessa. Mineraalipölyt, melu ja jännetuppitulehdukset taas ovat rakennusalan ammattitautivahinkoa aiheuttavista tekijöistä huomattavasti muita yleisimpiä.

Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä siitä, missä näitä kaikkein yleisimpiä vaaroja esiintyy sekä Easoftin valmiita dokumenttipohjia kyseisiä työmaita varten.

Vaara:Missä vaara esiintyy:Muistilista:
Putoamiset– talonrakennus
– telinerakentaminen
– elementtirakentaminen
– kattoremontit
– Yleisesti kaikki työ, jota tehdään yli 2m korkeudella maasta.
Turvallisuusasiat putoamisvaarallisten töiden suunnittelussa

Turvallisuusasiat elementtirakentamisen suunnittelussa
Mineraalipölyt– asbestipurkutyöt
– kiven työstäminen
– metallin ja puun työstäminen
– betonin piikkaus ja hiontatiilien saumaus
– rakennussiivous
– elementtiasennukset
Turvallisuusasiat asbestipurkutöiden suunnittelussa

Turvallisuusasiat purkutöiden suunnittelussa
Melu– Yleisesti kaikessa rakentamisessa.
– Suurimmat melun haittavaikutukset kohdistuvat usein esimerkiksi työnjohtajiin ja suunnittelijoihin, sillä heidän suojautuminen melulta voi olla heikkoa.
Äänimittauspöytäkirja
Jännetuppitulehdukset– Työkalujen yksipuolisessa ja toistuvassa käytössä.
– Työn liikkeet, työasennot ja työkalujen käyttö tulee suunnitella siten, että yksitoikkoista rasitusta vähennetään.

Tietyt työmaatyypit ja työvaiheet ovat aina erityinen riski jollekin vaaralle. Turvallisuusasioita koskevat muistilistat auttavat poistamaan näitä vaaroja järjestelmällisesti jokaisen työntekijän osalta jokaisella työmaalla.

Easoft Docs helpottaa ja tehostaa kaikkea rakentamisessa tarvittavaa paperityötä. Olemme luoneet rakennusalan asiantuntijoiden kanssa myös lukuisia eri dokumentteja ja muistilistoja turvallisuusasioista huolehtimisen tueksi.k,kl

Yhteistyöllä, parhaat opit jakamalla, tärkeä nollan työtapaturman tavoite voidaan saavuttaa kaikissa yrityksissä.

Easoft Oy / Toiminnanohjausjärjestelmän valinta asennusliiketoimintaan - mitä ottaa huomioon?

OPAS TOIMINNANOHJAUS­JÄRJESTELMÄN VALINTAAN

Lataa maksuton opas!

Kirjoitimme oppaan siitä, mitä tulee ottaa huomioon toiminnanohjausjärjestelmää valittaessa asennusliiketoimintaan. Laitoimme oppaan jakoon maksutta, lataa siis omasi ja vältä yleisimmät virheet toiminnanohjausjärjestelmän valinnassa!