Turvallisuus ja riskienhallinta rakennusalalla

Rakennusala on turvallisuuden suhteen erityisen haasteellinen ala eikä riskienhallinta siksi ole helppoa. Paitsi että työmailla ollaan usein tekemisissä isojen massojen ja energioiden kanssa, haastavat työskentelyasennot, melu, haitalliset aineet ja pölyt ovat rakentamisessa arkipäivää.

Riskienhallinta rakennusalalla on ennakoivaa toimintaa, jonka tavoite on ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen. Turvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Siksi kysymystä työturvallisuudesta ei voi ohittaa tai panostaa turvallisuuteen vasta sen jälkeen kun jotain sattuu.

Tästä artikkelista saat hyvät perustiedot siitä, mitä rakennusalan riskienhallinta käytännössä tarkoittaa. Jos taas kaipaat jotain kättä pidempää tehdäksesi riskienhallinnasta helpompaa, hyppää suoraan kohtaan Miten ERP-järjestelmä voi tukea myös riskienhallinnassa?

Tämän artikkelin sisältö:

Millaisia riskejä ja turvallisuuskysymyksiä rakennusalalla on huomioitava?

Miksi riskienhallintaan on tärkeää panostaa?

Miten ERP-järjestelmä voi tukea myös riskienhallinnassa?

Millaisia riskejä ja turvallisuuskysymyksiä rakennusalalla on huomioitava?

Rakennusalalla ihmisten terveys ja turvallisuus voi vaarantua monista eri syistä. Yleisesti tiedetään, että putoamiset, kaatumiset, liukastumiset, hyppäämiset ja terävät esineet aiheuttavat eniten äkillisiä loukkaantumisia. Pitkäaikaisia haittoja taas aiheuttavat eniten mineraalipölyt ja melu.

 Täältä voit lukea lisää yleisimmistä työn vaaroista ja ladata ilmaisia muistilistoja niiden hallitsemiseen.

Rakennusalan toimijoita on monenlaisia, joten yrityksen riskienhallinta tulee mukauttaa yritys- ja urakkakohtaisesti. Jos työmaat ovat pieniä tai samankaltaisia, eri tyyppisiä riskejä on vähemmän ja ne on helpompi hallita kuin vaikka isolla kerrostalotyömaalla työskentelevän urakoitsijan. Vaikeimpia ovat suuret työmaat, joilla on paljon eri toimijoita yhtä aikaa.

Parhaiten omaa yritystä koskeviin turvallisuusriskeihin pääsee käsiksi pohtimalla turvallisuuskysymyksiä eri näkökulmista. Ei pidä tyytyä yleisimpien tai äkillisten riskien huomioimiseen, sillä ihmisen terveyttä ei voi korvata millään.

Esimerkiksi melu on yksi yleisimpiä työperäisiä terveyshaittoja ja aiheuttaa myös eniten vammoja, joten on ilmeistä, että melua ei estetä tai siltä suojauduta vielä riittävästi.

Lähesty riskienhallintaa pohtimalla, mitkä asiat voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen tai hyvinvointiin:

• äkillisesti
• pitkällä aikavälillä
• henkilön omien tekojen tai vieressä työskentelevien henkilöiden takia
• ylä- tai alapuolella työskentelevien henkilöiden takia
• työkalujen tai niiden käyttötapojen vuoksi
• käsiteltävien materiaalien tai hengitysilman vuoksi
• kuljettavien reittien tai alustan takia
• sen vuoksi, että työmaalla on useita eri toimijoita yhtä aikaa.

Apuna riskienhallinnassa kannattaa käyttää myös valmiita muistilistoja, joiden avulla tietyn tyyppisen työmaan vaaroja ja terveyshaittoja on helpompi tunnistaa.

Turvallisuus on myös asennekysymys

Rakennusalan haaste ei ole pelkkä työnkuva. Tutkimusten mukaan asenteet riskienhallintaa kohtaan ovat usein negatiivisia tai välinpitämättömiä – tosin tilanne on viime vuosina parantunut merkittävästi.

Turvallisuustaso on yritysjohdon luomien käytänteiden ja työntekijöiden toimintatapojen summa. Asenteisiin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan, sillä heikko asenneilmapiiri vaikeuttaa turvallisuustyötä merkittävästi. Paras tilanne on, kun jokainen työntekijä välittää omasta ja muiden terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Turvallisuuskulttuuria voi muuttaa parhaiten osallisuuden kautta. Yritysjohdon kannattaa osallistaa mahdollisimman hyvin työntekijät mukaan työturvallisuutta parantavaan työhön – kuitenkin niin että päätyö kärsii mahdollisimman vähän.

Positiivisen asenneilmapiirin ylläpitämisessä on kolme keskeistä tekijää:

• Työntekijät ymmärtävät oikeasti, miksi riskienhallinta on tärkeää.
• Työntekijöillä on selkeä tieto omasta roolistaan turvallisuus- ja riskienhallintatyössä.
• Riskienhallinnassa tarvittavat työkalut on helppo ottaa osaksi työmaa-arkea.

Miksi riskienhallintaan on tärkeää panostaa?

Riskien hallinta on suunnitelmallista toimintaa, jolla luodaan mahdollisimman turvalliset työolosuhteet. Riskien hallinnan tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä, jotta turvallinen työskentely on mahdollista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Riskien hallinta ei ole valinta vaan lakisääteinen velvollisuus, jonka laiminlyömisestä voi pahimmillaan seurata yritykselle mittavia sanktioita.

Työnantajalla on oltava ennakoivat käytänteet, joiden avulla työntekijöiden turvallisuus varmistetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä työtapaturmia ja terveyshaittoja aiheuttavien riskien ennakoivaa ja järjestelmällistä tunnistamista sekä niihin reagoimista. Tunnistamisen jälkeen on riskit alennettava minimissään lakien ja säännösten vähimmäisvaatimukset täyttävälle tasolle.

Tärkeintä on kuitenkin nähdä riskienhallinnan hyödyt yritykselle. Panostus turvallisuuteen tulee nimittäin monin tavoin takaisin yrityksen tuottavuudessa. 

Riskienhallinnan hyödyt yritykselle

• Hyvä riskienhallinta näkyy suoraan työtapaturmien, sairastumisten ja poissaolojen määrässä.
• Turvallisuutta parantavat käytännöt yleensä tehostavat yrityksen toimintoja. Iso osa turvallisuutta heikentävistä asioista on sitä, että toiminta, kulkuväylät tai käytänteet ovat sekavia eikä toimintaan ole selkeitä rutiineita. Tällöin turvallisuuden lisäksi kärsii myös työn tuottavuus.
• Hyvinvoiva henkilöstö toimii työpaikalla tehokkaammin ja on sitoutuneempi yritykseen.
• Yrityksen maine parantuu, mitä vähemmän tapaturmia tai terveysongelmia työntekijät kohtaavat. Parhaat työntekijät ovat tietoisia tästä ja haluavat yritykseen, jossa on helppo työskennellä turvallisesti. Maine vaikuttaa myös yhteistyöhön muiden yritysten ja yrityksen asiakkaiden kanssa.

Näin turvallisuus ja riskienhallinta otetaan haltuun

Yrityksen riskien hallinta on pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Seuraavan muistilistan avulla pääset hyvään alkuun tässä tärkeässä, ennaltaehkäisevässä työssä:

1. Suunnittele ennakkoon työturvallisuutta yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Luokaa sisäiset ohjeet, joilla on muitakin tavoitteita kuin täyttää lain vähimmäisvaatimukset.
2. Perehdytä uudet työntekijät hyvin ja pidä säännöllisiä työturvallisuuskoulutuksia. Näillä varmistetaan riittävä osaaminen ja vaikutetaan asenneilmapiiriin.
3. Kannusta henkilöstöä olemaan avoimia kaikissa työturvallisuutta koskevissa kysymyksissä sekä keskenään että suhteessa yritysjohtoon.
4. Ole aktiivinen työturvallisuusasioissa säännöllisesti myös yhteistyökumppaneiden suhteen. 
5. Puutu epäkohtin viipymättä. Tämä luo pohjan kaikelle muulle työlle, mitä työturvallisuuden eteen tehdään.

Riskien vähentämiseksi valittavat toimenpiteet ovat aina panos, josta tulisi odottaa hyötyjä. Toimenpiteen kannattavuuden arvioinnissa voi käyttää esimerkiksi seuraavaa työsuojeluhallinnon luomaa kriteeristöä:

• Turvallisuustason kasvu: mitä tehokkaammin saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sen parempi.
• Vaikutusten laajuus: mitä useampaan riskiin tai useamman turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on.
• Vaatimusten täyttyminen: jos toimenpiteellä voidaan korjata puutteet lainsäädännön, sidosryhmien tai omien tavoitteiden saavuttamisessa, se kannattaa toteuttaa.
• Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen: jos toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen.
• Kustannustehokkuus: parhaat toimenpiteet eivät välttämättä ole kalliita. Usein hyvinkin pienillä parannuksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, lähes ilmaiseksi.

Miten ERP-järjestelmä voi tukea myös riskienhallinnassa?

Hyvä riskienhallinta vaatii yritykseltä jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. Tietoa vaaroista on kerättävä tarkkailemalla työympäristöä, tekemällä työpaikkakierroksia ja henkilöstökyselyitä. Lisäksi itse kehitystyö vaatii oman panoksensa. 

Isoja kysymyksiä ovat: Miten tieto saadaan kulkemaan reaaliajassa henkilöiden välillä? Miten ihmiset saadaan hoitamaan oma osuutensa? Miten uudet käytännöt saadaan jalkautettua pysyvästi? Mistä yritysjohto tietää, mitä työmaalla todella tapahtuu?

Kaikkiin näihin kysymyksiin rakennusalan toiminnanohjausjärjestelmä tuo ison helpotuksen. ERP-järjestelmä ei nimittäin enää ole vain suurten yritysten juttu, vaan kaikenkokoisten yritysten arkea helpottava johtamisen ja tiedonkulun alusta. 

Miten Easoft -toiminnanohjausjärjestelmä helpottaa riskienhallintaa?

• Työntekijät voivat tarkistaa ja täyttää puhelimella suoraan työmaalta riskienhallintaa koskevia dokumentteja (esim. työn turvallisuussuunnitelma ja muistilistat).
• Kirjatut asiat tallentuvat automaattisesti ja ovat heti nähtävissä oikeille henkilöille: näin työn (myös turvallisuustyön) johto ja valvonta helpottuu.
• Kun kaikki käyttävät samaa helppokäyttöistä järjestelmää kirjaustyöhön, riskienhallintaan luodut käytänteet jalkautuvat helpommin.
• Kun kaikki tieto kerääntyy samaan järjestelmään, mitään tietoa ei tarvitse enää etsiä ja turvallisuustyön tueksi saadaan luotettavaa ja ajantasaista dataa. Tämän avulla voidaan analysoida toimintaa helposti ja tehokkaasti.
• Luotettavan tiedon avulla on helppo kehittää toiminta eteenpäin ja tehdä parempia päätöksiä.

Easoft ERP on rakennusalan toiminnanohjausjärjestelmä. Se on sekä tietokone– että puhelinkäyttöön suunniteltu helppokäyttöinen työkalu, joka edellä mainittujen hyötyjen lisäksi sisältää rakennusalalle suunnattuja valmiita dokumenttipohjia kuten muistilistoja eri tyyppisten työmaiden vaarojen tunnistamisen ja poistamisen tueksi. Easoftista löytyy myös valmis työn turvallisuussuunnitelma (TTS).

Easoft ERP tuo kaiken kokoisiin yrityksiin tehokkuutta, jota on vaikea saavuttaa muilla keinoilla tai työkaluilla.